Miten ritilöiden tukkeutumista voidaan seurata ilman jatkuvia tarkastuskierroksia? Sevillan vesihuoltotoimija EMASESA testasi Walteron kamerasensoreita ja Vision AI -analyysiä kahdessa kohteessa. Kokeilussa seurattiin sekä tukosten muodostumista että puhdistuksen vaikutusta.
Walteron huhtikuussa 2026 julkaisema aineisto kuvaa 15 päivän pilottia. Sen keskeinen havainto on käytännöllinen: kuva voi auttaa kunnossapitoa arvioimaan, missä tarvitaan työtä ja milloin tehty puhdistus on riittänyt.
EMASESAn toiminta-alueella Sevillassa on laajalle hajautunut verkosto. Walteron mukaan ritilöihin kertyy esimerkiksi kosteuspyyhkeitä, roskia ja eloperäistä ainesta. Huomaamatta jäävä tukos voi vaikeuttaa veden kulkua ja kasvattaa tulvimisen riskiä.
Paikan päällä tehty tarkastus kertoo tilanteen käyntihetkellä. Seuraavien päivien muutokset jäävät helposti näkymättömiin. Toisaalta jokainen käynti ei johda huoltotoimiin. Siksi olennaista on erottaa tiedon hakeminen varsinaisesta kunnossapitotyöstä: voidaanko kohteen tilanne selvittää etänä ennen lähtöpäätöstä?
Pilottiin valittiin kaksi erilaista kohdetta. Felipe Gonzálezissa tarkasteltiin takaisinvirtausta ja ritilän tilaa. Las Aseñasissa seurattiin roskien keräystä sekä sen jälkeistä ritilää. Erilaiset sijoituspaikat ja kuvakulmat auttoivat arvioimaan, millainen näkymä palvelee tulkintaa.
Las Aseñasissa havaittiin tapahtumaketju, jossa voimakasta tukosta seurasi puhdistus ja tilanteen palautuminen. Työn vaikutusta voitiin tarkastella Mimir-alustalla ilman erillistä varmistuskäyntiä. Puhdistus itsessään edellytti edelleen kenttätyötä.
Walteron kokonaisuudessa W-Sensor tuottaa kuvia ja välittää havaintoja Mimir-pilvialustalle. Kohdekohtaisilla esimerkkikuvilla opetettu malli arvioi ritilän tilaa. Näin käyttäjän ei tarvitse perustaa jokaista havaintoa erilliseen kuvien käsin läpikäyntiin.
Whitepaperissa kuvatussa ensimmäisessä mallissa tukkeutumista arvioitiin asteikolla 0–100. Tulokset jaettiin neljään toimintaa tukevaan luokkaan:
| Pisteet | Mallin luokitus |
|---|---|
| 0–10 | Ei tukosta |
| 11–40 | Vähäinen |
| 41–70 | Keskitasoinen |
| 71–100 | Vakava |
Pisteytys on kyseisen pilotin mallin tulos. Sitä ei pidä tulkita suoraan tukkeutuneen pinta-alan prosenttiosuudeksi tai yleiseksi huoltostandardiksi. Käytännön toimintarajat määritetään kohteen riskien ja toimintatapojen perusteella.
Walteron englanninkielinen video esittelee EMASESAn kohteiden seurantaa Sevillassa.
Avaa Walteron EMASESA-video YouTubessa
EMASESAn esimerkki tarjoaa lähtökohdan rajatulle kokeilulle. Ensin kannattaa valita havaittava ilmiö ja päätös, jota tiedon on tarkoitus tukea. Sen jälkeen voidaan selvittää:
Paristokäyttö ja laitteen oma tiedonsiirto voivat helpottaa asennusta. Kuuluvuus, kiinnitys, näkymän puhtaus ja käyttöolosuhteet on silti arvioitava kohteessa. Kokeilun hyötyä kannattaa mitata esimerkiksi vältetyillä tarkastusmatkoilla, havaintojen käyttökelpoisuudella ja huollon vaikutuksen todentamisella.
EMASESAn pilotti havainnollistaa siirtymistä määräaikaisista tarkastuksista havaintoihin perustuvaan toimintaan. Sen perusteella ei kuitenkaan voi luvata kaikille kohteille samaa säästöä tai tulvien estymistä. Ratkaisevaa on, auttaako tieto tekemään paremman päätöksen riittävän ajoissa.
Tutustu Walteron ratkaisuun ja GrowthBayn rooliin Suomessa. Aiheeseen liittyy myös VA SYDin asiakastarina tarkastuskäyntien vähentämisestä.